Meidän kanat ja letut

29.8.2018

Viimeiset munat mummuille ja vähän vaareillekin.

 

Kanat ovat jo palanneet Pälkäneelle. Kuljettelimme ne tiistai-iltana kotiinsa.

 

 

 

 

Säädökset ja pykälät ovat siitä hassuja, että me saisimme myydä kanojemme munia, 9 999 kappaletta, mutta niitä ei saa viedä meidän keittiöömme. Niinpä saadaksemme munat käyettyä ei muurinpohjalettukestejä voi välttää. Sellainen piristää aina arkipäivää.

 

 

 

 

 

 

 

 

Keittiön tytöt tekevät taikinan muuten valmiiksi sisällä, mutta paistajat lisäävät munat paistopaikalla pihalla. Meidän kanat ovat niin hyvällä hoidolla ja mukavissa oloissa, että herkullisiltahan niiden munista paistetut letut maistuvat auringossa pihalla hillon kanssa.

 

 

Pientä jonoakin ehti muodostua vaikka kahdella muurinpohjapannulla tytöt paisteli. Toinen oli perinteisesti nuotiolla ja toista käytettiin kaasulla.

Ja viimeiseksi lisättiin ne munat.
Jokohan puista on tullut sopivan lämmintä hiillosta...
Jono on hajainainen, mutta järjestys säilyy.
Voisi noita pannuja olla useampikin, niin ehtisi syödä monta kerralla.
Hienojahan näistä tulee! Seuraavat täyykin paista sitten kaupan munista.