Pitkästä aikaa meillä on vuosi jolloin lunta on kauniina kinoksina ja pakkastakin oli muutaman päivän oikein reilusta. Toisin sanoen oli säätila jollaisia useat asukkaamme muistavat lapsuudestaan hiihto- ja kelkkakeleinä. Maisemat ovat antaneet lukuisia aiheita muistelu- ja keskusteluryhmiin, joita on käyty sekä henkilökunnan kanssa että asukkaat keskenään. Hullunkurista miten saatamme nyt valitella kylmyyttä, mutta asukkaat kertovat silmät loistaen mitä kaikkea mukavaa he pakkassäässä lumen keskellä tuohusivat. Koulumatkan taittaminen hiihtäen oli niin luonnollista jos sukset omisti eikä ollut puhettakaan että vanhemmat olisivat kyytineet vaikka matkaa helposti oli muutamakin kilometri. Niinpä nytkin päivän puuhiin kuuluu monilla ulkoilu. Jotkut ihailevat maisemia parvekkeilta ja terassilta, toiset lenkkeilevät muistiyksikön pihan poluilla, jotka Erkki heille auraa aina lumisateen jälkeen. Siellä voi valita ylä- tai alareitin ja kulkea niitä ristiin rastiin. Näin sunnuntaina ulkoilun jälkeen juodaan kahvit ja kokoonnutaan muisteluryhmiin tarinoimaan. Huomenna arjen koittaessa on kahvin jälkeen arkipäivien kuntoilupiirit, että pysymme vetreinä, virkeinä ja vastustuskykyisinä kaikille talven taudeille. Mehän emme käperry pakkasella pitkille talviunille, pienet päivänokoset riittävät harrastusten välissä.
