Tukimuotoja kustannusten kattamiseksi

Eläkkeensaajan etuuksia palvelujen hankintaan

Eläkkeensaajille on tarjolla yhteiskunnan tarjoamia tukia palvelujen hankintaan. Avun tarve ja oma taloustilanne sekä varallisuus vaikuttavat asumisjärjestelyjen, kotihoidon ja muun kunnan järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun määrään ja asiakkaan omavastuuseen hinnasta. Kannattaa huomioida kaikki mahdolliset tuet ja vähennykset, joilla elinkustannuksia voidaan saada kevennettyä ja siten mahdollistaa riittävän tuen ja hoivan saanti.

Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistukea voivat hakea pienituloiset 65-vuotta täyttäneet henkilöt tai alle 65-vuotiaat eläkkeensaajat, jotka asuvat pysyvästi Suomessa vuokra- tai omistusasunnoissa. Asumistuen saamiseen ja määrään vaikuttavat hakijan asumismenot, perhesuhteet ja vuositulot sekä omaisuus. Eläkkeensaajan asumistuki on 85 % hyväksyttävistä asumismenoista, jotka ylittävät omavastuuosuuden. Asumistuesta ei mene veroa. Kelan Eläkkeensaajan asumistuen -laskentaohjelman avulla on helppoa tarkistaa omat mahdollisuudet saada asumistukea sekä laskea asumistuen määrän erilaisilla tuloilla ja asumismenoilla.

Lisätietoa Kansaneläkelaitoksen (Kelan) toimistoista ja palvelunumeroista sekä http://www.kela.fi

Eläkkeensaajan hoitotuki

Eläkettä saavan henkilön hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista (myös palvelu/hoitokodissa) ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Lisäksi se korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotuen saamiseen vaikuttaa toimintakyky. Toimintakyky tulee olla heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä mm. huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella tai jatkuvaa silmällä pitoa tai patistelua arjen askareiden sujumiseksi. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia.

Erityiskustannuksia hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset, jolloin niitä tulee olla vähintään 6 kuukauden ajalta esim. sairaanhoito- ja lääkekulut, ylimääräiset matkakustannukset, kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset, ylimääräiset vaatekustannukset ja erityisruokavalion noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Hoitotuet ovat: perushoitotuki, korotettu hoitotuki sekä erityishoitotuki. Hakemusten liitteeksi tarvitaan lääkärin C-lausunto, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi.

Lisätietoa Kelan toimistoista ja palvelunumeroista sekä http://www.kela.fi

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennystä voi saada kotiin tuotaviin palveluihin ja palveluasumisen palveluihin mikäli niihin ei kohdistu muita poissulkevia tukia. Työ voi olla esimerkiksi syöttämistä, pukemista, pesemistä, ulkoilua, auttamista henkilökohtaisissa toimissa ja siivousta asiakkaan henkilökohtaisesti hallitsemissa tiloissa, ei yhteistiloissa.

Kotitalousvähennyksen myöntämistä varten tulee laskussa olla riittävästi eriteltynä erityyppiset kotitalousvähennykseen oikeuttavat kustannukset ja niiden kohdistuminen henkilön yksityisissä tiloissa tapahtuvaan osuuteen. Jos useampi omainen haluaa hyödyntää vähennyksen, tulee jokaisella olla laskutussuhde palvelun tuottajaan ja palvelumaksut jaetaan omaisten kesken. Henkilön on maksettava itse kustannukset, jos hän haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Vähennyksen piiriin kuuluvat: henkilö itse,  omat tai puolison sekä edesmenneen puolison vanhemmat sekä iso-, otto- ja kasvattivanhemmat tai näiden puolisot.

Kotitalousvähennyksenä voi vähentää 20 prosenttia henkilölle maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut tai 50 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle arvonlisäverollisesta työn osuudesta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista tai matkakuluista.

Lisätietoa Verohallinnon palvelunumeroista ja http://www.vero.fi.

Kunnan maksusitoumus

Mikäli henkilön kotikunta myöntää tälle tuetun palveluasumisen paikan ja näin osittaisen maksusitoumuksen ei henkilö voi saada samaan tuotteeseen kotitalousvähennystä, mutta hänen tuloistaan ja varallisuudestaan riippuen on mahdollista saada asumis-, eläkkeensaajan hoito- ja/tai kuljetustukea.

Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on tarveharkintaista ja viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tukea myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan ja se lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi joissakin tilanteissa voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotuen maksaminen perustuu lakiin. Hakemuslomakkeen saa sosiaalitoimistosta. Kunnalla voi olla myös lomakkeita ladattavissa netissä.

Omaishoidon tuki

Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet päättää kunta.

Omaishoidon tuesta laaditaan hoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää tiedot myös omaishoitajan hoitotehtävää tukevista sosiaalipalveluista, joita voi olla esimerkiksi hoidettavan oleilu palvelutalossa omaishoitajan vapaapäivien aikana.

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkio on 1.1.2017 lukien vähintään 392,00 €/kk. Hoitopalkkio on kuitenkin vähintään 784,01 €/kk, jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta suoritetaan ennakonpidätys. Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Muita tukia

Muista mahdollisista tuista tai maksuvapautuksista voi saada lisätietoa kunnan internetsivuilta ja sosiaalitoimistosta.

Palveluseteli

Mikäli henkilö haluaa valita osittaisen maksusitoumuspaikan sijasta palvelusetelin voidakseen asettua itse valitsemaansa yksityiseen palvelutaloon tai esimerkiksi muuhun kuin oman kuntansa palvelujen piiriin, sitä mahdollisuutta voi kysyä kunnan palveluohjaajalta. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelu- ja perusmaksuun kohdistuvasta palvelusta setelin suuruisen summan. Kunta (tai kuntayhtymä) myöntää palvelusetelin, päättää sen käyttökohteista ja sen sopivuudesta asiakkaille, joilla on todettu palvelutarve.

”Palveluseteli” on esimerkiksi viranhaltijapäätös (palvelupäätös) sellaisen palveluntuottajan palveluiden osittaiseen maksamiseen, jonka kunta on hyväksynyt palvelusetelitpalvelujen tuottajaksi. Palvelusetelin arvo on osuus, jonka kunta maksaa asiakkaan palvelusta palvelun tuottajalle. Asiakkaan maksama omavastuuosuus palvelusta on palveluntuottajan hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. Muista kustannuksista asiakas huolehtii itse.

Palvelusetelin arvo voi olla tulosidonnainen tai tasasuuruinen. Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan. Palvelusetelin arvon suuruudelle määritellään vähimmäis- ja enimmäisarvo kunnan määrittämien perusteiden mukaisesti. Mitä suuremmat tulot henkilöllä on, sitä suurempi on asiakkaan omavastuu. Tasasuuruisen palvelusetelin arvo puolestaan on kaikille asiakkaille saman suuruinen, eivätkä asiakkaan tulot vaikuta sen arvoon.

Kuka ja mistä palvelusetelin saa

Asiakkaalla on oltava sosiaali- tai terveyspalveluihin liittyvä palvelutarve, johon hän hakee kunnalta apua. Jos kunta käyttää palveluseteliä kyseisen palvelun tuottamiseen, asiakas voi ilmoittaa haluavansa palvelua varten palvelusetelin. Aivan ehdotonta oikeutta palvelusetelillä tuotettuihin palveluihin ei ole, vaikka palveluseteli olisikin kunnassa käytössä. Palveluasumisessa palvelusetelin käyttömahdollisuus on asiakkailla, jotka täyttävät nykyiset palveluasumispalvelujen piiriin pääsyn kriteerit eli heille on tehty hoitotason arviointi (SAS-arviointi).

Palvelusetelin saa asuinkunnan terveysasemalta, sosiaalivirastosta ja muista kunnan palveluyksiköistä, jotka myös antavat lisätietoja palvelusetelistä. Oman kotikunnan palvelusetelin suuruuden ja myöntämiskäytännön voi tarkistaa oman kunnan nettisivuilta.

Myönteinen palvelusetelipäätöksen jälkeen

  1. Palvelusetelipäätöksen saatuasi (voi olla myös asiakkaan edustaja) ota yhteyttä palveluntuottajaan. Kunnan palveluohjaajalta saa listan palveluntuottajista, jotka täyttävät kunnan hakukriteerit ja on hyväksytty kunnan palvelusetelituottajiksi.
  2. Tee palveluntuottajan kanssa sopimus palveluun liittyvistä yksityiskohdista.
  3. Palveluntuottaja laskuttaa sinulta omavastuuosuuden, joka määräytyy tulojesi perusteella. Mahdolliset lisäpalvelut maksat kokonaisuudessaan itse palveluntuottajalle.

Lomakoti Ilonpisara on tähän mennessä hyväksytty palvelusetelituottajaksi alla olevissa kunnissa, ja tarpeiden mukaan Ilonpisara voi tuottaa palvelusetelipalveluja myös muille kunnille.

Akaa, Hamina, Helsinki, Hämeenlinna, ja Riihimäki


 



 

Palveluseteliin liittyviä käsitteitä

Asiakkaan omavastuu = palvelun hinta – palvelusetelin arvo
Palvelun hinta = palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta
Palvelusetelin arvo = kunnan maksama osuus palvelun hinnasta
Omavastuu = asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta

Palvelusetelistä verkossa: Sosiaali- ja terveysministeriö:http://stm.fi/palveluseteli
Kuntaliitto: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/hallinto-jarjestaminen-tuottaminen/palveluseteli/Sivut/default.aspx